Lasten kasvatus ei ole helppoa.
Jonain päivinä meillä menee hyvin oppi perille
kuin taas on päiviä jolloin lasten päähän ei uppoa mikään.
Tarvitaan rautaisia hermoja.
En kiellä etteivätkö rautaisimmatkin hermot olisi toisinaan
äärimmäisen kovilla.
Ruokailuun kun liittyy monia kauniita tapoja joita
jokaisen kannattaisi noudattaa
jotta meidän yhdessäolosta muodostuisi miellyttävä
ja ruokailu olisi kaikille terveellinen nautinto.
Koko ruokailutapahtuma alkaa lähtötilanteesta.
Ei ole yhtään hauskaa jos ruokapöytään saavutaan
eri aikoina, likaisina ja hiukset pörröisinä.
Meillä lähes tulkoon aina saavutaan lihapatojen äärelle ajoissa,
ollaan kait niin nälkäistä porukkaa.
Joskus on käynyt kuitenkin niin, että joku on saattanut unohtaa
harjata hiuksensa.
Siitä ei tule muuta kuin sanomista !
Kiireisinäkin aikoina töistä tullessa on jokaisen ennätettävä peseytyä.
Itseä ei saa vain kastaa ja sitten hangata likaa pyyhinliinaan
vaan jokaisen on oikeasti pestävä itsensä puhtaiksi.
Tässä kohtaa meillä vaaditaan, että jokainen vaihtaa jalkoihinsa myös puhtaat sukat !
Minulle on aina ollut kauhistus, jos ihminen kulkee sisätiloissa
likaantuneilla sukillaan.
Ruokapöytään on istuttava aina hiljaa tuolia kolistelematta
ja sopivan lähelle pöytää.
Tuolilla ei saa keinua eikä pöydässä nahistella.
Miksi joidenkin lasten on niin äärimmäisen vaikea olla
toteuttamatta näin pientä asiaa ?
Tuolissa on istuttava ryhdikkäästi,
kyynärpäät eivät saa nojata pöytään tai ruokalautaselle.
Siitä huolimatta olen huomannut eräiden lasten
miltei makaavan ruokapöydässä.
He kaiken tuon lisäksi kuluttavat aikaansa pöydässä jopa viisi tuntia.
Sitten olen törmäillyt näihin lapsiin ja aikuisiin joiden olemassaolo
vaatii kolmen henkilön paikan yhdessä ruokapöydässä.
Jalkojahan ei saa työntää liian pitkälle pöydän alle koska vastapäinen ruokailija
joutuu omien jalkojensa kanssa ongelmiin.
Usein siitä seuraa se, että vastapäinen joutuu pujottamaan jalkansa
tuolin jalkojen eteen taikka taakse.
Tämä ei ole kenenkään etu eikä kaunista katseltavaa.
Miellyttävä kanssa ruokailija on se, joka
pitää jalkansa sievästi rinnakkain mahdollisimman pienellä alalla.
Näin me annamme tilaa toisille.
Jos kädet ovat vapaina hetkinä joina niitä ei käytetä,
niillä ei pidä hypistellä pöytäliinaa.
Tiedän paljon ihmisiä, etenkin lapsia joilla jostain syystä pöytäliina ei pysy paikoillaan
vaan toinen puoli pöytäliinasta roikkuu uhkaavan rumasti lattialla.
Ärsyttävä piirre, josta olisi hyvä päästä eroon.
Ruokailuvälineillä ei saa leikkiä. Eikä ruokapöytään pitäisi koskaan tuoda leluja.
Ei edes lukemista.
Syödessä enempää kuin juodessakaan ei saa kuulua mitään ääniä.
Mikä aiheuttaa pöydässä eniten melua ?
Joskus kuulee ruokapöydästä moitteen ääniä:
"Älä mässytä, pidä suu kiinni, en kestä kuunnella enkä katsoa."
On olemassa ihmisiä joiden on hyvin vaikeaa
syödä suljetuin huulin niin ettei ruoka näy hampaiden välistä.
Meillä aina vanhempi henkilö aloittaa ruokailun. Tästä ei enää nykyään tarvitse neuvotella.
Nuoremmat henkilöt tarjoilevat vanhemmille henkilöille.
Pöydässä ei koskaan saa kurkotella vaan toinen tarjoaa. Tämän asian kanssa on aina ongelmia.
En ole keksinyt tähän vielä mitään keinoa.
Jos meillä olisi tarjoiluvuorot, tehoaisiko se ?
Kukaan ei saisi ottaa itse omatoimisesti pöydästä mitään.
Aina on muistettava kiittää. Meillä toimii onneksi tämä.
Ellei joku halua lisää ruokaa on kohteliasta ilmoittaa se
"Kiitos, ei !"
Ruokaa ottaessa ei saa ahnehtia lautasta kukkuroilleen eikä ruokaa saa jättää lautaselle.
Outoja ruokalajeja on otettava varovaisesti.
Jos ruokavadilla on haarukka ja lusikka,
otetaan haarukka vasempaan käteen
ja lusikka oikeaan käteen.
Ruokailun yhteydessä tulee ehtiä puhella eikä kiinnittää vain yksinomaan huomiota syömiseen.
Keskustelun tulee olla hilpeää muttei remuavaa. Kuiskutella ei saa.
Pöydässä ei saa kiistellä tai puhua ikäviä asioita.
Jos tarjolla on kahvia, se juodaan aina kahvikupista.
Kahvia ei kaadeta kahvilautaselle.
Joskus on nähty kahvipöydässä noustavan kiittämään jokaisen kupin jälkeen,
mutta tämä tuntuu rauhattomalta.
Vasta pöydästä noustua kiitetään emäntää kohteliaasti.
Näillä meillä mennään.
